Valpuria kammoksutti mittauspöytä, veikkaisin johtuvan siitä että huone oli muutenkin pieni ja täynnä ihmisiä. Ensin tyttö kyyristeli ja tärisi, enkä saanut antaa edes nameja, mutta silittelyn ansiosta onneksi rentoutui ja jopa seisoi ihan kivasti siinä- tuloksena 48,5 cm, eli pienempi kuin olin odottanut! Tässä huomaa taas miten silmä hämää, Valpuri on sen verran raamikas ja kuiva, että näyttää isommalta kuin on.
Meillä ovat nämä juoksutouhut jääneet kyllä tältä keväältä totaalisen pois, ihan omistajan epäaktiivisuudesta johtuen. Voin jo tunnustaa että ennen kuin saan ajokortin, me tuskin tulemme käymään treeneissä kovin tiuhaan. Mutta misseilemässä sentäs käytiin!
Eli olimme Whippet-Harrastajien erikoisnäyttelyssä 3.6. Mustialassa Forssan lähellä. Hienosti saatiin reissu järjestymään Annan ja poikien matkassa, ei mukavammin voi reissata kuin hyvässä seurassa mahtavin varustein= tilava auto ja näyttelyteltta! Saavuimme paikan päälle yhdeksän maissa aamulla ja aloimme pystyttämään katosta. Mä sain epäonnekseni verta virtaavan haavan sormeeni joka on vieläkin auki, mutta onneksi löysin myös laastarin.. :) Valkoiseen näyttelyhihnaan valitettavasti tuli pari epäilyttävää läikkää, mutta ei sitä kukaan huomannut!
Koiran kanssa lähinnä istuskeltiin teltassa, siellä oli juuri mukavan trooppinen ilmasto ja lämmin vaikka taivaalta tulikin pisara jos toinen. Tapasin mukavia ihmisiä ja paaaljon uusia koiria seuraten samalla urosten kehää joka oli siinä edessämme. Myös Valpurin kasvattaja Taru oli paikalla ja menimme sitten peräkkäin avointen narttujen kehään. Mulla on aivan kamala esiintymiskammo (kaikki ystävät tietävät miten panikoin ja tärisen), mutta tällä kertaa se ei onneksi jostain syystä vaivannut. Jännitys ei tuntunut myöskään tarttuvan Vomppeen joka käyttäityi juuri niinkuin kuuluukin! Ainoa ettei se malttanut seistä kauniisti kovin kauaa paikoillaan. Tuomarina toimi australialainen Molly Rule-Steele, josta pidin paljon. Näin keltanokalle on mukavaa kun tuomari on tosi rauhallinen sekä avustaa pöydällä. Valpuri siis seisoi nätisti juuri sen ajan kun käytin lihapullaa sen nenän edessä, heti kun annoin herkun, se veti jalat alleen ja näytti katkaravulta! ;,D Tuomari siis siirteli jalkoja ja tunnusteli tosi tarkasti. Mulle oltiin vinkattu että liikkeet takaa ja edestä pitäisi näyttää hitaasti, eli koiran kanssa kävellen. Mentiin sitten ees taas ja lähdettiin ravaamaan ympyrää, jonka jälkeen tuomari sanoi että näyttää vauhdissa paljon paremmalta, menkää uudestaan! Ainakaan ei tullu kylmä kun liikuttiin niin paljon. Näin saimme sitten eri:n, joita ei tällä kertaa annettu kamalan paljon, varsinkaan junnu/nuortenluokissa. Loppupeleissä ei sijoituttu, mutta oli silti mukavaa taas pyörähtää kehässä. Lisäksi saimme hyvää palautetta kasvattajalta, joka ihan oikeasti nostatti mun itsetuntoa kovasti! Kiitos Taru! Tässä Valpuri kehässä, kuvaajana Maisa Kauniskangas:
Minut tuntien arvostelu ei just tähän hätään löydy, mutta lisään sen tänne kun tulee eteen!
Seuraavaksi meillä on vuorossa Tuomarinkartanon vinttarinäyttely heinäkuun lopulla, oikeastaan mulla olisi intoa mennä jo aikaisemmin kehään, mutta impulsiiviselle ihmiselle ei sovi se että ilmoittautuminen on ainakin kuukautta ennen! :)
Muuten meininki on frisbeen heittoa (ai, se on niin rakas!), kävelyä, metsäilyä, hölkkäämistä ja pyöräilyä, toivottavasti pääsemme tapaamaan paljon sekä rotu- että muitakin kavereita lähiaikoina!
